tiistai 13. syyskuuta 2016

Pianisti Anna Kuvaja julkaisi syksyn levytapauksen


Syksy alkaa perjantaina klo 14.18. Mutta älkää lannistuko. Tulkaa pois sieltä viltin alta, kaatakaa punaviini lavuaarista alas ja puhaltakaa kynttilä sammuksiin. Hankkikaa uusi kotimainen äänilevy!

1. Fluvial. – Anna Kuvaja, piano.

Anna Kuvajan ensilevy on niin upea, että siihen eivät kynttilät tai punaviini riitä. Kun se soi, täytyy avata samppanjapullo ja sytyttää juhlavalaistus. Kuvaja soittaa taidolla valikoituja teoksia musiikillisen lämpötila-asteikon molemmista suunnista.

Tulkintaa Franz Schubertin A-duuri-pianosonaatista kutsuisin tapaukseksi. Avausteemassa huomio kiinnittyy nerokkaaseen temponkäsittelyyn, jolla Kuvaja pinoaa raskaat sointumurikat, pidätykset, purkaukset ja herkät motiivinpalaset tasapainoon. Sitä seuraa maaginen Andantino barokkisine koristeluineen. Scherzon kimmeltävät roiskaisut, alarekisterin jyrinät ja siirtymät valssijaksoihin pitävät yhä kuulijan lujasti otteessaan. Kaiken kruunaa päätösrondo, hurjine asteikkovyöryineen.

Eikä siinä vielä kaikki. Sibeliuksen neljä lyyristä kappaletta on saanut seurakseen Maurice Ravelin sävellyksen Jeux d’eaux. Erityiskiitos siitä, että mukaan on mahtunut suomalaisen klassismin suuren nimen Thomas Byströmin Air russe varié, joka on yllättävä, mutta mitä toimivin valinta kolmatta vuosisataa edustamaan.

BBC ehti jo ylistää levyä. Kun kerrotaan, että tämä on Kuvajan ensimmäinen levy, se toivottavasti tarkoittaa, että jatkoa seuraa.




2. J. S. Bach: Goldberg-muunnelmat. La Compagnie Pochette, eli Minna Pensola, viulu, Antti Tikkanen, alttoviulu, ja Sergei Malov, violoncello da spalla.

Berliinissä asuvan viulisti Sergei Malovin esityksiä olen viime aikoina suurella mielenkiinnolla kuunnellut. Hänen esityksensä esimerkiksi Maurice Ravelin viulusonaatista Ruovedellä viime kesänä irrotti ruosteet niin viulun kuin flyygelinkin kielistä.

Taannoin saatiin eri kaupungeissa nauttia Malovin yhteistyöstä viulistipari Minna Pensolan ja Antti Tikkasen kanssa. Esimerkiksi Berliinin Christophori-pianosalongissa he esittivät Bachin Goldberg-muunnelmat sellaisella intensiteetillä, ettei aina henkeä saanut.

Nyt on trion Bach-tulkinta ikuistettu levylle. Trion nimeksi on pantu ”La Compagnie Pochette”, ja levyn kansikuvissa se palelee itävaltalaisessa lehdossa. Minna Pensola soittaa viulua, Antti Tikkanen alttoviulua ja Malov ”olkaselloa”, eli violoncello da spallaa, jota soitetaan nimensä mukaisesta olkapäätä vasten.

Moni-ilmeistä ja pikkutarkkaa yhteissoittoa kuunnellessa voi ihmetellä, onko kolmen jousisoittimen yhteispelillä enää mitään teknisiä tai tulkinnallisia rajoitteita? Intonaatio on täydellistä, koristelut tarkoituksenmukaisia, tärkeimmät teemat lennähtävät soittajalta toiselle kevyesti kuin perhonen.

Dynamiikan suhteen oma makuni suosii maltillisempia crescendoja, varsinkin ylärekisterissä, mutta toki näin leveällä skaalalla saa pitkään teokseen enemmän tuisketta. Nuottien pituuksien variointi on yksi levyn herkullisimmista puolista, joten eipä tästäkään yhdellä kuulemalla selviä.



3. Debussy: Images. – Mikko Heininen, piano.

Pieni ja vielä tuntematon levy-yhtiö lähetti kiinnostavan äänitteen Oulusta. Oulussa vaikuttava pianisti ja lehtori Mikko Heininen on julkaissut viime vuoden marraskuussa Tulindberg-salissa pitämänsä konsertin, jonka ohjelmassa oli Claude Debussyn molemmat Images-sarjat.

Läsnäolon tuntu on vahva ja Heininen saa nuottikuvan välkehtimään. Oleelliset äänet erottuvat pakottomasti vieden tarinaa eteenpäin. Levy-yhtiö on nimeltään QuetzalCoatl, jonka tavoitteena on jatkaa oululaisten pianolevyjen julkaisua. Jukka Lappalaisen ja Heikki Timosen äänitys toistaa flyygelin sävyt monipuolisesti.


Lopuksi

Kuunnelkaa näitä kolmea levyä junassa, ratsastuskilpailun katsomossa, merenrannalla, omenapuiden alla, siikaverkoilla, suppilovahveroiden äärellä. Ne kutsuvat paikkoihin, joissa näkee lähelle ja kauas. Joissa tuoksuu hedelmä ja humus.

2 kommenttia:

  1. Vaikuttaapa Anna Kuvajan levy mielenkiintoiselta! En ole mikäään klassisen (nyky)musiikin suurin asiantuntija, mutta uudet lahjakkuudet kiinnostavat aina. Kiitos vinkeistä, varmasti kuuntelen nyt viikonloppuna ainakin Kuvajaa, mikäli hänen albuminsa on jo ilmestynyt Spotifyhyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä kestä, mukavia kuunteluhetkiä! Janne.

      Poista