maanantai 8. elokuuta 2016

Rosendalin linnassa sai prinsessakin itkeä

Punaisen salongin friiseissä Odin sotilaineen tervehtii kuningas Gylfeä. Kuva: Gomer Swahn / Kungliga slotten.
Tukholman Djurgårdenin saarella sijaitsee monta turistimagneettia: Junibacken, Skansen, Vasa-laiva, Gröna Lund, Waldemarsudde ja Thielska Galleriet. Mantereelta saarelle matkaava raitiovaunu 7 on viikonloppuisin tupaten täynnä perhekuntia, mutta tyhjenee paljolti viimeistään Skansenin kohdalla.

Kannattaa jatkaa matkaa aina Bellmansron pysäkille saakka ja nousta pyökkein ja tammien varjostamaa puistotietä saaren keskusta kohden. Silloin saapuu alueen huonoiten tunnetun käyntikohteen, Rosendalin linnan maille.

Rosendalin linnalle asti ei pääse julkisilla kulkuneuvoilla, eikä siihen saa tutustua muuten kuin opastetuilla kiertokäynneillä. Valokuvaaminen on kiellettyä.

Se on kuitenkin hämmentävän hieno muistomerkki empire-tyylisestä huvilinnasta, jossa ruotsalainen kansallismieli hohkaa niin eteisen koivupaneloinneissa kuin punaisen salongin friiseissä. Suuntausta kutsutaan Karl Johan -tyyliksi.

Rosendalin linna. Kuva: Janne Koskinen.
Saavuin linnaan aurinkoisena päivänä keskipäivän kiertokäynnille. Paahteesta huolimatta edustussalit pysyivät varjoisina ja viileinä, koska niiden akkunat antavat koilliseen. Saleista näki alas puutarhaan, jossa kolossaalinen porfyyrimalja kiilteli auringonpaisteessa.

Rosendalin linna valmistui vuonna 1827 kesäpaikaksi Ranskasta saapuneelle kenraali Bernadottelle, josta merkityksettömäksi pikkuvaltioksi pienentynyt Ruotsi oli tehnyt itselleen uuden kuninkaan Kaarle XIV Juhanan.

Aluemenetysten traumat kanavoituivat kansallistunteeseen. Bernadotte sai Norjan lohdutukseksi, ja varsin löyhää personaaliunionia näkee Rosendalissa vahvistetun monilla Bergeniä ja Nordkappia kuvaavilla maisemamaalauksilla.

Linnan edustuskerroksen keskellä sijaitsee lanterniinisali, Ruotsin merkittäin Karl Johan -tyylinen sisustus. Keskellä Sèvres-porsliinipöytä. Kuva: Gomer Swahn / Kungliga slotten.
Linnan sisustus kertoo monin tavoin siitä, että valtakunnan johtoon oli noussut sotilas, ei syntyperäinen monarkki. Bernadotte hoiti työnsä paremmin kuin entinen esimiehensä Bonaparte Ranskassa, minkä ansiosta Bernadotten jälkeläiset ovat edelleen Ruotsin valtaistuimella.

Sotilasteltta-aihe näkyy punaisen salongin tapeteissa ja myöhemmin valmistuneessa ruokasalisiivessä. Harvoja ulkomaisia esineitä on ylellinen Sevrès-porsliinipöytä, jonka keskelle on kuvattu näkymä Bernadotten syntymäkaupungin Paun linnasta.

Myöhemmin Rosendalin linnan edusta toimi näyttämönä yhdelle maan ensimmäisistä lehtikuvista. Vanha Oskar II näyttäytyy sen edustalla kansalle murheen kesänä 1905. Ruotsista oli taas tullut entistä pienempi, sillä personaaliunioni Norjan kanssa oli murtunut. Pylvään vierellä seisoo itkevä prinsessa Ingeborg.

Näiden valeikkunoiden takana sijaitsi kuninkaan paikka ruokasalissa. Kuningas ei halunnut ihmisten kurkkivan takanaan aterioinnin aikana. Entisaikoina oli pääsy kuninkaallisten asumusten luo vapaampaa.

2 kommenttia:

  1. Janne hyvä,
    saiko prinssikin tuossa linnassa itkeä? Toivottavasti sai, sen on kaikkien ihmisten oikeus!

    O.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei O! Kiitos hienosta kommentista - varmasti sai! -janne.

      Poista