maanantai 15. elokuuta 2016

Näihin kolmeen linnaan matkustat Tukholmasta tunnissa

Gripsholmin linna kohoaa Mariefredin pikkukaupungin edustalla.
Herrasmiehen päiväkirja listaa kolme kiinnostavaa ruotsalaislinnaa, joihin matkustaminen Tukholmasta kestää tunnin. Linnat ovat osa myös suomalaisten henkistä ja kulttuurista omaisuutta, sillä niissä päätettiin monen vuosisadan ajan valtakunnan asioista.

Paikan päällä on ilo huomata, että ruotsalaiset ovat hoitaneet linnoja vuoden 1809 jälkeen erinomaisella huolellisuudella. Niihin tutustumisen soisi kuuluvan jokaisen suomalaisen peruskoulun opetussuunnitelmaan.


Ikkunasyvennys Gripsholmin linnassa.
1. Gripsholmin linna. Huikea, henkeäsalpaava, mykistävä. Valtava linna kohoaa Mälaren-järven rannalla pikkuisen Mariefredin kaupungin edustalla. Epäkkään muotoiset salit ja tornihuoneet kylpevät järven selältä heijastuvassa auringonvalossa.

Näet huoneen, jossa syrjäytetty Kustaa IV Adolf 1809 kirjoitti vangitttuna eronpyyntönsä ja soitti lohdutukseksi Rackwitz-klaveeriaan. Tallella on myös kammari 1500-luvulta, jonka seinämaalauksia katselivat Erik XIV ja Juhana-herttua koulupoikina.

Yksi torneista kätkee sisäänsä Kustaa III:n käyttämän pikkuteatterin. Yläkerroksissa on näytillä Ruotsin kansallinen muotokuvakokoelma, jonka 5000 taulun joukosta löytyy niin Jenny Lind kuin Johan Ludvig Runeberg.

Käynti on täydellinen, jos varaat 3,5 tuntia aikaa höyrylaivamatkaan Tukholman Stadshusbronilta. Mariefredissä kannattaa myös tehdä kiertoajelu museojunalla. Ja kerroinko jo, että näet junan ikkunasta kuusipeuroja?


Gripsholmin linnan vanhimmat interiöörit ovat 1500-luvulta.

Tällaista näkymää katseli syrjäytetty Kustaa IV Adolf vankihuoneensa ikkunasta.

Huone, jossa Erik XIV ja Juhana-herttua lapsena asuivat.

Telemanns spelmän esiintyi lauantai-iltana Kustaa III:n teatterissa.

Museojunan kyydistä voi bongata kuusipeuroja.

2. Tullgarnin linna. Täällä asui Kustaa III:n pikkuveli Fredrik Adolf, joka suosi koristuksissa Apolloa lyyrineen.

Kuningatar Victoriasta johtuu, että linna viehättänee yhä koirienystäviä. Lemmikeistä kertoo muun muassa eteissalin kummallinen lattiamosaiikki.

Tsaari Aleksanteri Nikolai [korjattu 17.8.2016 klo 8:05] perheineen vieraili linnassa 1909, mutta yöpyi mieluummin omassa laivassaan kuin hänelle sisustetussa asuinhuoneistossa, joka yhä on jäljellä.

Suljetussa siivessä on myös asunto nykyiselle kuninkaalle, joka käyttää Tullgarnia vuosittain metsästysretkillään. Sen yhteydessä seurue kokoontuu veljenmaljoille linnan Bierstube-tyyliseen aamiaishuoneeseen.

Kuninkaan metsästysseurue kokoontuu edelleen aamiaishuoneessa.

Venäjän keisariperhe kirjoitti nimensä vieraskirjaan vuonna 1909.

Tullgarnin linna.

Enfiladen päässä näkyy linnan erikoisuus: täytetty koira.

Kuningas Gustaf V ja kuningatar Victoria koristelivat omin käsin aamiaishuoneen vaakuna-aiheet.

Koira-aiheinen lattiamosaiikki tervehtii tulijaa eteishallissa.

3. Uppsalan linna. Yliopistokaupunkiin ajaa Tukholmasta paikallisjunalla vajaassa tunnissa. Oman vierailuni ajaksi nousee kova tuuli, mikä oli aikanaan syynä moneen tulipaloon. Niistä ja monista uudistustöistä johtuen linnan aiempien ulkoasujen ymmärtämiseen tarvitaan mielikuvitusta.

Juhana-herttua käytti paikkaa edustamiseen, Erik XIV tappoi täällä mielenvikaisuuksissaan kuusi aristokraattia. Niin kutsuttujen Sture-murhien jälkeen hän karkasi lähimetsiin, mistä hänet löydettiin seuraavana päivänä.

Linnan nykyinen hahmo ja väri ovat 1760-luvulta, eikä suunniteltu pohjoissiipi koskaan valmistunut. Mahtavasta kirkkosalista ovat jäljellä rapistuneet seinäreliefit nykyisen taidemuseon puolella. Valtakunnansalia voi vuokrata juhlakäyttöön - siellä kuningatar Kristiina helmikuussa 1654 ilmoitti luopuvansa kruunusta.

Maaherra Peter Egardtilla on asunto linnan keskellä. Myös nykyisellä kuninkaalla on asunto linnassa, mutta hän ei käytä sitä.

Tässä salissa kuningatar Kristina julisti luopuvansa kruunusta.

Nykyisen taidemuseon seinillä näkyy vielä vanhan kirkkosalin koristuksia.

Uppsalan linnan ulkoasu on 1700-luvun puolivälistä. Ennen 1990-luvun restaurointia väri oli pitkän aikaa tummemman punainen.

Kuningatar Kristinan allekirjoittama kirje kuuluu Uppsalan yliopistokirjaston kokoelmiin.

7 kommenttia:

  1. Mielenkiintoisia kohteita ja jännittäviä tarinoita vanhoista linnoista, näitä on aina mukava lukea :) kiitos, Pilvi

    VastaaPoista
  2. Olipa mielenkiintoinen tuo Tullgarnin koira-aiheinen lattiamosaiikki. Sehän kun on suora kopio Pompeijissa edelleen olevasta mosaiikista, oliko Victoria siis myös viehättynyt roomalaisaiheisiin enemmänkin? Mielenkiintoinen postaus, kiitos tästä! :)

    VastaaPoista
  3. Eipä kestä, mukava että luitte. Yhteys Pompeijiin: erinomainen huomio! -janne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tullgarnin linnan eteissalin "varo koiraa" -lattiamosaiikki Pompeijista on myös Anacaprilla Axel Munthen huvilan Villa San Michelen sisäänkäynnin lattiassa. Erona on vain, että San Michelessä mosaiikin pisteitä on 12 pystyriviä, kun Tullgarnin linnassa on vain 10 pystyriviä. Kuningatar Victoria on varmaan näitä yhdistävä tekijä, sillä hän vietti aikaansa San Michelessä paljon. Axel Munthen ja kuningatar Victorian suhteesta ei tiedetä kaikkea, mutta molemmat asuivat Caprin saarella pitkiä aikoja.

      Esko

      Poista
    2. Kiitos kiinnostavasta lisäyksestä! Kuulostaa jo siltä, että tuo mosaiikki on ollut joku vakiomalli, jonka on aikanaan voinut tilata kivipajoista. -janne.

      Poista
  4. Janne hyvä, Suomen suuriruhtinas ei tuolloin ollut Aleksanteri vaan Nikolai, kuten vieraskirjasta selviää. Se oli siis silloin kun venäjä oli osa Suomea ja Suomen suuriruhtinas oli sivutyönään Venäjän tsaari!

    Oscari

    VastaaPoista
  5. No niinpä tietysti - pahoittelut virheestä ja kiitos tarkasta lukemisesta! -janne

    VastaaPoista