perjantai 1. heinäkuuta 2016

Runebergin jäljillä Ruovedellä

Mökki täynnä tarinoita.
Aamusella herätin porsaat. Pakkasin tuohikonttiin pullollisen piimää, leivänkannikan ja suolahaukea. Läksin kirkonkylälle Ritoniemen kartanoa etsiskelemään - tai oijkeammin sitä pientä mökkiä, jossa Vänrikki Stålin tarinoiden esikuvan, vänrikki Pelanderin tiedettiin asuneen. Ukkoa oli kartanon kotiopettaja, ylioppilas Runeberg härnännyt sotamuistojaan kertomaan.

Sieltähän mökki löytyikin, horsmain ja kuusten keskeltä. Juuri samanlainen asumus se näytti olevan, kuin niin monta kertaa mielessäni kuvitellut olin. "Olinhan myös itse siellä", kuului fänrikin hiljainen ääni mustien ikkuna-aukkojen sisältä.

Jo kaarsi paikalle mersullaan kartanonrouva Aminoff. Kovin epäileväiseltä vaikutti hän, kun löytöäni innokkaasti esittelin. Kallisti päätään ja mutristi suutaan. Sitten totuuden kuulin.

"Tappioiden haavat tuskin parantuu!" Huokaisin, viskasin tuohikontin autoon ja annoin rouvan ajaa minut takaisin majapaikkaani.

Leikkimökin puskista löytänyt olin.

Mut lähde - sitä ei kenkään pois ottaa voi!

Ritoniemen kartano - täällä Runeberg oikeasti asui.



Porsaan herääminen.

Ruovedeltä löytyy lähde, jolla Runeberg istuskeli.

Runebergin lähde.


2 kommenttia:

  1. Runebergin lähde on jäänyt minunkin mieleeni Ruoveden reissusta. Vesi oli kirkasta; ei ihme, että on tehnyt vaikutuksen runoilijaankin. Possut ovat myös ihania.
    terveisin Minna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Valitettavasti lähteen vesi ei ole enää kovin laadukasta, vaikka kirkasta kyllä.

      Poista