maanantai 11. huhtikuuta 2016

Vielä kerran: Pariisin kevätkukkia


Joku voisi jo sanoa, että on pöpi tuo kukkavalokuvaaja. Mutta eipä sille mitään voi, kun niin kauniita huhtikuun auringossa ovat. Tämä silti olkoon viimeinen Pariisi-kukka-päivitys tällä erää. (Eläimiä on vielä tulossa.)

Kukkapuketin ainekset ovat Parc Monceausta ja Jardin des Plantesista. Kyllä, sunnuntaina oli lämmin päivä. Mutta ei enää maanantaina.

Toivottavasti pidätte.
















6 kommenttia:

  1. Upeita kukkia ja kuvia, ja melkein tuoksukin tulee kuvien mukana! Pilvi

    VastaaPoista
  2. Aivan ihania kevään kukkivia puita ja pensaita, olin tunnistavinani ainakin ruusumantelipuita, onnenpensaita ja magnolian kukkia. Jopa unikkoja jo. On kevät paljon edellä Suomen olosuhteita.
    Tänään kauniin aurinkoisena päivänä näin kuitenkin paljon sinivuokkoja tammimetsikön rinteillä, jopa valkovuokot olivat aloittamassa kukintaansa. Mukavaa, että tänne Pohjolaankin on kevät tullut.
    terveisin Minna

    VastaaPoista
  3. Kiitos kommenteista! "Päivät olivat muuttuneet pitkiksi, valoisiksi ja avariksi, milteipä liian avariksi vielä niukkaan ja epämääräiseen sisältöönsä nähden. Ne olivat kasvunvaran päiviä, päiviä täynnä odotusta, ikävän ja kärsimättömyyden kalventamia." (Bruno Schulz: Kevät, suom. Tapani Kärkkäinen)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osui ja upposi, tosin aika traagista tekstiä... t. Pilvi

      Poista
  4. Ensimmäinen sinivuokko löytyi eilen pihasta. Se on ainoa. Muutamia lumikelloja, valkoisia, päätään nöyrästi riiputtaen vielä lehdettömän pensaan juurella. Hitaasti tulee täällä kesä. Mutta tulee. Nurmi on aavistuksen verran vihreä.

    Pariisin kevättä ei voita mikään!

    Mutta huomenna mennään konserttiin Lahden Sibeliustaloon. Okko Kamun johdolla siellä soitetaan Sauli Zinovjevin Gryf, Alexsandr Glazunovin Viulukonsertto ja Prokofjevin sinfonia n:ro 7.
    Gryfiä jännään. Miten Kamu tulkitsee sen. Kuulostaako erilaiselta kuin Kotkassa.

    VastaaPoista