keskiviikko 19. elokuuta 2015

Järvikylän kartanolla vilja kasvaa ja miespolvet vaihtuvat


Järvikylän kartanoa isännöi nykyään Albert Grotenfelt.


Joka puolella näkyy kirkkaita vesiä, viljavia peltoja ja kohisten kasvavaa nurmea. Jätän automobiilin vanhan navettarakennuksen viereen ja jatkan koivukujanteen läpi jalkamiehenä. Apilapellon takana siintää retkeni kohde, vuonna 1882 valmistunut Järvikylän kartanon keltainen päärakennus. Samankaltaisuutta Pernajan Malmgårdin kanssa on väitetty näkyvän. Itse en sellaista havaitse.



Hiekka-alueet on siistitty, maali hohkaa eikä rikkaruohoja näy. Vasemmalle jää tenniskenttä. Etupihalla minut vastaanottaa nykyinen kartanonherra KTM Albert Grotenfelt (s. 1974) rennossa puuvillapaidassa. Tila siirtyi hänelle neljä vuotta sitten Karl-isältä, jonka 1980-luvulla aloittama kasvihuoneviljely on tuotoillaan mahdollistanut rakennuskannan ylläpidon.

Kartanon omassa viljelyksessä oleva pelto-ala on noin 215 hehtaaria, jolla kasvaa ohraa, kauraa ja siirtonurmea. Metsää on noin 1900 hehtaaria, työntekijöitä kesäkaudella kuusi, talvella kaksi.

Järvikylä on vuodesta 1674 lähtien kuulunut Grotenfeltin aatelissuvulle, jonka 11. sukupolvea nykyinen omistaja Albert edustaa.”Koen että tämä kaikki on lainassa”, hän sanoo. ”Päätösvalta on tietysti tällä hetkellä itsellä, mutta tätä tulee joku jatkamaan, ja yritän pitää huolen siitä että tätä on hyvä lähteä jatkamaan.”

Albert Grotenfelt kasvattaa tilalla siirtonurmea.
Tilan ainoa paikka, jossa sukupolvenvaihdos ei vielä ole tapahtunut, on päärakennus. Sen noin kahdeksaa sataa neliötä asuvat Albertin vanhemmat: suvun päämies, varatuomari Karl Grotenfelt, sekä humanististen tieteiden kandidaatti Nanna Grotenfelt.

Albert Grotenfeltin kanssa päärakennukseen suunnittelee muuttoa hänen perheensä, kolme poikaa ja vaimo, kreivitär Catharina. Toistaiseksi he käyttävät 30 metrin päässä sijaitsevaa punaista siipirakennusta, joka toimi aikanaan pehtoorin asuntona sekä toimistona.

Koska päärakennus on edelleen yksityiskoti, saan nähdä ainoastaan eteishallin, suuren salin ja kirjaston. Valokuvaaminen on nykyään sallittu vain suuressa salissa – mutta sielläkään ei yleisötilaisuuksien aikana, joita järjestetään kerran vuodessa osana Joroisten musiikkipäiviä.

Suorakulmion muotoinen kasettikattoinen sali sopii akustiikkansa puolesta erinomaisesti kamarimusiikille. Yleisöä mahtuu satakunta.

Suuressa salissa pidetään konsertteja.

Grotenfeltien sukuvaakuna kunnostettiin ja siirrettiin Joroisten kirkosta kartanolle.

Ikkunoista näemme pellot ja kosteikon, joka on rakennettu suodattamaan ja sitomaan peltoviljelyn mahdollisia ravinne- ja kiintoainesvalumia. Läheinen Valvatus-järvi ulottui 1800-luvulla lähelle päärakennusta, mistä muistona näkyy vanha verkkovaja. Pelloista moni on siis vanhaa järvenpohjaa.

On aika tehdä lähtöä, mutta Grotenfelt kertailee vielä kotikartanonsa vaiheita. 1700-luvulla isäntiä ei sotien takia tilalla paljon näkynyt. 1860-luvulla Ruotsissa kouluttautunut Nils Grotenfelt otti käyttöön uusimpia maatalouskoneita ja järjesti torpparien lapsille opetusta. Kartanon herkullinen voi tunnettiin Pietarissa saakka.


Järvikylän vanha voimuotti.

Pistäydymme vielä vajaan rakennetussa kotimuseossa katsomassa vanhaa venäjänkielistä voimuottia. Siihen on kaiverrettu kartanon nimi kyrillisin kirjaimin.

Kynnyksellä on varottava paikan edellisenä kesänä omakseen ottanutta kyykäärmettä. Pieni otus, mutta sen edessä kartanonherrakin pelkää.




Musiikit:
Lully: Marssi oopperasta Phaëthon. Les Musiciens du Louvre, joht. Marc Minkowski.
C.P.E. Bach: Presto sinfoniasta B-duuri. Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri, joht. Sakari Oramo.
Falckenhagen: Allegro duetosta G-duuri. Hannu Annala ja Mari Mäntylä.
Mozart: Romanssi pianokonsertosta nro 20 d-molli. Martha Argerich ja Mozart-orkesteri, joht. Claudio Abbado (konserttinauhoitus Luzernista 2013).
Weber: Finaali (Presto) sinfoniasta nro 1 C-duuri. Tapiola Sinfonietta, joht. Jean-Jacques Kantorow.

1 kommentti:

  1. Kyystä: se on "pyhä" ja suojelee porttia, siis ihan suomalainen Suomi kysymyksessä, kun kyy saa olla rauhassa. Hyvä asenne ko talossa, niin maalla, ei hysteriaa.

    VastaaPoista