torstai 24. heinäkuuta 2014

Taidemaisemien keskellä kohoaa Pekkalan kartano


Marcus Hackman aloitti Pekkalan kartanon johdossa 1990. 
Kaikista kesän kartanokäynneistä Ruovedellä sijaitsevalle Pekkalan kartanolle oli minun tähän asti hankalin löytää: ajoin ensin sujuvasti Ruoveden kirkonkylälle, kunnes ymmärsin, että olisi jo aiemmin pitänyt kääntyä 66-tieltä vasemmalle. Siinähän lukee tietysti Jäminkipohja. Sitten menee kulkija taas sekaisin. Onko se nyt tuosta, Kekkonen? Kyllä. Vasta sitten, varoittamatta, vilahtaa vaahteroiden takana musta kyltti Pekkala. Perillä ollaan! Komeiden hirsirakennusten rivistön jälkeen edessä levittäytyy vaaleanpunainen päärakennus kuin karamelli. Pääovesta astelee ulos kartanonherra Marcus Hackman, itse rauhallisuus.

Pekkalan kartano ei totisesti ole hälyisä läpikulkupaikka, vaan Pekkalanniemen korkeimmalle kohdalle perustettu tila, jota valtakunnan kauneimmat korpimaisemat ympäröivät. Paikkaa voisi kutsua taidekartanoksi pelkästään sen rikkaan historian takia. Maisemia kävivät lähes kaikki 1800-luvun suomalaistaiteilijat maalaamassa. Jotkut perustivat lähistölle asumuksiaankin: Ellen Thesleff Casa Biancan ja Akseli Gallen-Kallela erämaa-ateljeensa. Jean Sibelius luonnosteli koulurakennuksessa Lemminkäis-sarjaansa.

Kartanon empire-tyylinen päärakennus kätkee sisäänsä erään maamme upeimmista yksityisinteriööreistä, Ellen Thesleffin vuonna 1928 koristaman valoisan salin. Sen seitsemässätoista seinäpaneelissa on arabeskinomaisilla siveltimenvedoilla maalattuja ihmisfiguureja ja kukkaornamentteja.

Hackman Ellen Thesleffin suunnitteleman takan ääressä.

Seinäpaneelien kukka-aiheita.


Ellen Thesleffin koristama sali sijaitsee valoisassa länsisiivessä.

Seinäpaneelin lapsiaihe.
Kartanon nykyiseen toimintaan kuuluu keskikesällä järjestettävä Kamarimusiikkitapahtuma Musiikkia! Ruovesi, jonka konsertteja pidetään niin konserttitallissa (entisessä hevostallissa) kuin kirkollakin.

Kulkiessamme auringon läikittämien hirsirakennusten lomassa Hackman kertoo paikan synkeästä menneisyydestä. Kartano oli nimittäin yksi vuoden 1918 taistelujen päänäyttämöistä. Hänen isoisänsä isä, tilanomistaja Alexander Aminoff surmattiin silloin pirttirakennuksen vanhaan työhuoneeseen. Rakennuksen ulkoseinässä on edelleen jäljellä Schrapnell-kranaatin kuori ja kymmenittäin sen sirottamia hauleja.

Ulkoseinään iskeytyi Schrapnell-kranaatin kuori vuoden 1918 taisteluissa.

Seinässä on edelleen kymmenittäin haulinjälkiä.
Nykyinen isäntä Marcus Hackman polveutuu kartanon perustajasta Johan Petter Austrellista, joka oli ostanut tilukset Kurjen suvulta. Hänen pojantyttärensä avioitui esikuntakapteeni Adolf Aminoffin kanssa vuonna 1820. Hackmanin äiti Antonia polveutuu heistä ja meni naimisiin kuuluisan perheyhtiön jäsenen Patrick Hackmanin kanssa. Sukuun kuuluu myös kuvataiteilija Sigrid Oxenstierna af Korsholm och Wasa, ruotsalainen kreivitär, Hans Aminoffin puoliso ja Marcus Hackmanin isoäiti.

Kuuntele vierailu Pekkalan kartanossa tästä.

Musiikit:
Anon.-Martin y Coll: Danza del hacha. Hesperion XXI, joht. Jordi Savall.
Byström: Valssi Es-duuri. Erkki Palola ja Jaakko Vuornos.
Debussy: Keijukaiset ovat verrattomia tanssijattaria. Pierre-Laurent Aimard.
Sibelius: Tuonelan joutsen. Los Angelesin filharmoninen orkesteri, joht. Esa-Pekka Salonen.
Gilberto: Eu vim da Bahia. Joao Gilberto ja Stan Getz.
Vivaldi: Konsertto flautinolle C-duuri. Giovanni Antonini ja Il Giardino Armonico.

3 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kartanon esittelystä! Ajelin kesällä melkein kartanon ohi matkalla Pohjanmaalta Mänttään. Pekkalan kartanon historiaan kuuluu myös kirjailija Klaus Mannin - Thomas Mannin pojan- romaani Pako pohjoiseen. Mann vieraili Suomessa vuonna 1932 ja sijoitti romaanin tapahtumaia Suomeen.

    VastaaPoista
  3. Kiitos viestistä ja mielenkiintoisesta lisätiedosta! Harmi ettei Mann-detalji ehtinyt radio-ohjelmaan.

    VastaaPoista