sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Aurinko paistaa Savonlinnassa

Juontaja Inari Tilli Kullervon tv-lähetyksen harjoituksissa. 
Terveiset Savonlinnasta, jossa aurinko paistaa niin taivaalta kuin ihmisten kasvoiltakin. En muista milloin aiemmin suomalaisessa pikkukaupungissa olisin näin ystävällisiä asiakaspalvelijoita kohdannut. Casino-hotelli on hoitanut pesulaliikenteen, rikkoutuneet avainkortit ja aamiaisjärjestelyt niin rennosti ja nopeasti, että jokunen epäonnistunut munakokkeli tai nieriä unohtuvat nopeasti.

Hyvin on mennyt myös Savonlinnan oopperajuhlilla. Tapasin festivaalijohtaja Jan Strandholmin lyhyesti torstaina, ja hän kertoi olevansa tyytyväinen lipunmyynnin sujumiseen, vaikka kesän uutuusteoksessa, Aulis Sallisen Kullervossa, onkin nähty paljon tyhjiä istuimia. Sen täyttöaste on huonoimmillaan ollut 70 prosentin luokkaa. Klassikot sen sijaan vetävät, kuten Nabucco (kolme loppuunmyytyä iltaa) ja Mozartin Requiem (koko Kerimäen kirkko loppuunmyyty). Pitkittynyt taantuma ei ole näkynyt lipunmyynnissä, kuten ei suuremmin muillakaan festivaaleilla.

Mutta. Mikä Savonlinnan festivaaliyleisöä vaivaa, kun ei Kullervon tapainen hieno uutuusteos sen enempää kiinnosta? Haluaako väki tosiaan nähdä kesästä toiseen vain Carmenia ja Taikahuilua? Haaveilin kokevani Olavinlinnassa joskus vielä Karl-Birger Blomdahlin Aniaran, mutta sellaisesta on kai äärikonservatiivisen yleisön keskellä turha uneksia, sillä 70 prosenttia tuloista saadaan lipunmyynnistä.



Festivaalin ikiklassikkoa Mozartin Taikahuilua oli täksi kesäksi ohjaaja Anselmi Hirvonen hienovaraisesti uudistanut. Lopputulos oli oikein onnistunut, alkuperäistä August Everdingin ohjausta kunnioittava, ikään kuin photoshopattu versio. Jo yleisön tullessa saliin kovaäänisistä kaikui ihana metsäinen linnunlaulu. Uudet räjähdykset, välähdykset ja usvat tenhosivat. Tekstiin oli ujutettu uusia vitsejä, joista eniten pidin Papagenon moitteesta eukoksi pukeutuneelle Papagenalle, joka tuo hänelle vain mukillisen vettä: "No turismista ette taida paljonkaan ymmärtää täällä päin."
 
Pari viittausta Putous-hupailuohjelmaan olivat minusta kosiskelevia, mutta kieltämättä sopivat Taikahuilun henkeen hyvän ja huonon maun sekoituksena. Mozartin aikaan oli nimittäin kummallista säveltää tällaisen teoksen alkusoittoon fughetta - puhumattakaan Haarniskoitujen duetosta, joka muistuttaa Bachin koraalia.


Kesähotellin huone muuttui edit-yksiköksi. Asta Pystynen leikkaa juttua oopperan väliajalle.
Bizet'n Carmenista nähdään tänä kesänä Marianne Mörckin vuoden 2006 versio, joka toistaa teoksen juuri sellaisena kuin se kaikkien mielikuvissa on. Solistien joukosta ihailin Mari Palon esiintymistä Micaëlan roolissa. Hänen äänensä soi laajoissa legatoissa erittäin kauniisti.

Viikonlopun aikana Savonlinnassa on järjestetty myös baletin mestarikursseja, jotka sunnuntai-iltana huipentuivat gaalailtaan Olavinlinnan lavalla. Monista upeista numeroista voisi mainita ainakin Mariinski-baletin Victoria Tereshkinan soolot Joutsenlammesta sekä Anastasia ja Denis Matvijenkon tanssiman katkelman Edward Clugin koreografiasta Radio ja Juliet.

Eikä tässä vielä kaikki. Savonlinnan tunnelmaan pääsette maanantai-iltana YLE Teemalla, kun Aulis Sallisen Kullervon suora lähetys alkaa. Klo 19.00.

Jorma Silvasti (vas.) Aulis Sallinen ja Hannu Lintu. (Kuva: Savonlinnan oopperajuhlat / Hannu Luostarinen.)

2 kommenttia:

  1. Savonlinna ei petä. Kullervo oli upea! Tommi Hakala ja etenkin Ville Rusanen loistivat rooleissaan. YLElle myös suurkiitos Kullervon näyttämisestä Teemalla! Istumapaikkani oli sopivasti tv-kameran lähellä, joten sain kaupan päälle myös muutaman hyvän lähikuvan ja melko esteettömän näkymän sivukatsomosta.
    Kun aika ex tempore ostin lopun myös Taikahuiluun, olin aika järkyttynyt, että lavasteet, puvut ja ohjaus olivat entiset. Katselin ennakolta vuosien 1994 ja 2009 juhlakirjojen kuvia! Paikoin - etenkin orjien kuvauksessa - ohjaus oli vanhentunut. Putos-päivitykset toivat raikkautta, jota ainakin lauantaina päivänäytöksen helteessä tarvitiin kipeästi.
    Kaikkiin kolmeen tänä vuonna näkemääni oopperaan olisin kuitenkin kaivannut tanssielementtejä enemmän: etenkin Carmeniin olisi tarvittu kipeästi muutama tanssija luomaan kohtauksiin sähköä ja näyttävyyttä.

    VastaaPoista
  2. Hyvä huomio Carmenista. Ja luulen että Taikahuilussa tietoisesti haluttiin säilyttää retrohenkeä. Itse kyllä pidin siitä.

    VastaaPoista