tiistai 20. toukokuuta 2014

Promootio avaa tyylikkään kesän


Gratista Emma Ronkainen odottaa innolla torstaina alkavaa promootiota.

Ihan kuin olisi kesä koittanut! Viime päivät ovat omassa elämässäni nimittäin lipsahtaneet hienostelun puolelle. Syynä on radiosarjan Hienostelua valmistelu, joka palaa Yle Radio 1:n kanavalle torstaina ja sulostuttaa elämäänne kerran viikossa aina elokuun loppuun saakka. Tulossa olevat aiheet ovat värikkäitä ja mehukkaita kuin hedelmäkorin antimet. Kaikille tämä ohjelma ei ole, niin kuin eivät hedelmätkään. Sitä ymmärtävät vain ne, joilla on atityydia.

Ensimmäisessä ohjelmassa ihastellaan tunnin verran Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootiota. Se on yliopisto-opiskelun päättävä kolmipäiväinen (tai nelipäiväinen) juhla, jossa maisterit ja tohtorit pääsevät arvokkaissa puitteissa juhlimaan suorittamiaan tutkintoja. Muutaman vuoden välein järjestettävät juhlallisuudet koittavat kevätkauniissa Helsingissä taas torstaina.

Noin tiivistetysti promootioon kuuluu akateemisten arvomerkkien jakoa, kulkueita, illallisia, tanssia ja puheita. Huippukohta on varhain sunnuntaiaamuna pidettävä puhe nousevalle auringolle päärakennuksen parvekkeelta.

Tapasin haastattelun merkeissä koko tapahtuman arvokkaimman henkilön, promoottorin, jonka tehtävänä on promootioaktissa vihkiä promovendit akateemiseen oppiarvoonsa. Promoottoriksi valitaan yleensä virkaiältään vanhin professori, joten tällä kertaa vuoro osui Venäjän kielen professori Arto Mustajokeen. Mustajoki kertoi pitävänsä sitä kunniatehtävänä ja vaikuttikin siihen erinomaisen sopivalta, mutta paria asiaa silti ihmettelin. Kysyessäni, mistä materiaalista valmistettua frakkia juhlissa kannattaisi suosia, hän kysyi valmistetaanko niitä eri materiaaleista. Yliopiston professoriksi voi siis päästä tuntematta kangaslaatuja. Sitten hän kertoi osallistuneensa ensimmäiseen promootioon, kun "vaimo melkein pakotti". Olin kuulevinani tuulahduksen menneeltä vuosikymmeneltä. Uskon kuitenkin kaiken sujuvan hyvin, latinankielisiä puheita myöten, sillä Mustajoki vaikutti yleisesti ottaen rauhalliselta sivistyksen mieheltä.

Mustajoen tapaamisen jälkeen jatkoin matkaani Porthania-rakennuksen seitsemännen kerroksen promootiokansliaan, josta on hulppeat näköalat campusalueelle. Kansliassa promootiotoimikuntaa johtaa gratista Emma Ronkainen, jonka ystävällinen olemus on varmasti auttanut läpiviemään jättimäisen työn. Vapaaehtoisista työntekijöistä koottu toimikunta aloittaa valmistelut jo vuotta ennen juhlaa. Ronkainen vaikuttaa päästä varpaisiin promootioihmiseltä. "Ne jotka tulevat osallistumaan, saavat nauttia promootiohuumasta vain neljä päivää. Itse olen tässä nautiskellut jo vuoden verran", hän toteaa. Erityisen innolla hän odottaa illallisten ruokia, jotka haastatteluhetkellä olivat vielä salaisia.

Hyvät ihmiset, toivottakaamme Emmalle, Artolle ja muille mitä parhainta juhlaa. Nouskoon aurinko sunnuntaiaamuna D-duurissa.

Emma Ronkainen on sunnuntaina mukana tervehtimässä nousevaa aurinkoa.
 Hienostelua Yle Radio 1:ssä torstaina 22.5.2014 klo 11.00 ja sen jälkeen YLE Areenassa. Uusinta maanantaina 26.5.2014 klo 21.00.

Musiikit:
Graupner: Marssi sarjasta F-duuri. Suomalainen barokkiorkesteri, joht. Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch.
Benda: Sonatiini nro 2 F-duuri. Barbara Maria Willi.
Zemlinsky: Humoreski. Vento Chiaro.
Brahms: Andante sostenuto sinfoniasta nro 1 c-molli. Kölnin radion sinfoniaorkesteri, joht. Jukka-Pekka Saraste.
Ishola-Kidjo: Shango wa. Angelique Kidjo.
Haydn: Finaali (Allegro) sinfoniasta nro 6 D-duuri "Aamu". La Petite Bande, joht. Sigiswald Kuijken.

5 kommenttia:

  1. Taatusti tulen kuuntelemaan (ainakin Areenalta) miten hienostellaan. Mutta vasta ensimmäisen ohjelman kuultuani päätän, hienostelenko kerran viikossa. Enempään hienosteluun minulla ei olekaan varaa. Arki estää sen. Ja synkkä mieli. Hienostellessa pitää olla iloinen, ja tehdä se kevyellä mielellä, vai miten? Kelpaavatko synkkämieliset ja murheelliset seuraan? Minua niin kiinnostaa juuri ne asiat, joita en hallitse, jotka ovat minulle vieraita.

    Mutta musiikki! Se on tarkoitettu kaikille, ja aurinko! Eilen kuuntelin pihassa mustapääkertun sul´oista laulua ja kumarsin nousevalle auringolle ja punertaville männynrugoille. Juhlamieli, korkealle viritetty, otti minut valtaansa. Tuomien tuoksu oli huumaava. Ja tänään: sade soittaa yksitoikkoista, vähän alavireistä molliaan, rummuttaa kattoa. Se tasoittaa mielenlaatua. Muistuttaa mieleen kaikki ikävät asiat. Nyt palaan Luigi Nonon seuraan, hän on tällä hetkellä eniten mielessä, hän rauhoittaa.

    Ja jo ennen ohjelmaa käyn läpi kaikki mainitsemasi musiikit. Ja lisäksi äidin usein laulaman, tai me ollaan laulettu sitä yhdessä, joskus, keinussa istuen sunnuntai-aamuina, Morning has broken... Se, se virittää mielen oikeille aalloille.

    VastaaPoista
  2. Riitasointu: minä en pidä yhtään siitä, että kesken ajattelun männynrungot muuttuvat rugoiksi, että kehtaavatkin!

    VastaaPoista
  3. Kiitos viestistä, tervetuloa kuuntelemaan! Vanha viisaus kuuluu, että sivistynyt ihminen on aina hyväntuulinen. En kuitenkaan tiedä, miten tämä voi toteutua melankolian vallatessa mielen. Ehkä silloin sivistynyt vetäytyminen omiin oloihin, mieluisan musiikin tai lukemisen pariin on paikallaan. Luotetut ystävät voivat kuunnella huolet, ja pian voi taas hienostella.

    VastaaPoista
  4. Jäin miettimään tuota vanhaa viisautta: Sivistynyt ihminen on aina hyväntuulinen.

    Hyväntuulisen ymmärrän, mutta tuota sivistynyttä ihmistä en. Onko vanha viisaus nyt varmasti oikeassa?

    Mietin myös sitä (ihan tosissani) mitä vaaditaan ihmiseltä, joka on sivistynyt? Minkälainen sivistynyt on oikeasti sivistynyt? Miten määritellään oikeasti sivistynyt ihminen?
    Mitä enemmän noita mietin, sen sekaisemmiksi ajatukseni muuttuvat. Voisitko auttaa mainitsemalla edes yhden ihmisen, joka on sinun mielestäsi sivistynyt? Ja mitä ominaisuuksia hänellä on sellaisia, jotka tekevät hänestä sivistyneen?

    Tuosta ohjelmasta, jonka vedit Ylessä: Kuuntelin sen ja ihmettelin. Sinun osuutesi siinä, niin kuin muissakin, pääasiassa musiikkitapahtumien yhteydessä (esim. radioitavat konsertit), on o.k. Vieläpä voi sanoa: extra O.K. (esiinnyt asiallisesti, myötäeläen, kuuntelet tarkoin korvin toisten puhetta, et sekaannu niihin, osaat johdattaa asioita oikeaan suuntaan, puhut miellyttävän selkeällä äänellä). Voi sanoa, että vastakin kuuntelen vetämisiäsi ohjelmia. Ja tämä blogisi on ihan o.k. (mukava lukea).

    [- kysymykseni voivat olla liian vaikeita vastattavaksi, enkä usko että edes viitsit niihin vastata, mutta sen voin sanoa, että ensimmäistä kertaa elämässäni pysähdyin ihan oikeasti ajattelemaan, minkälainen on sivistynyt ihminen. Sitä sanaa kuulee paljon. Sitä luulee tietävänsä, mitä se tarkoittaa. Mutta kun miettii, huomaa, että ei tiedäkään.]

    VastaaPoista
  5. Kiitos viestistä ja tarpeellisistä kysymyksenasetteluista! Ajattelen, että sivistys on pikemmin prosessi kuin olotila. Ihminen, joka on utelias ja jatkuvasti halukas oppimaan, kokemaan ja tuntemaan uutta. Lukisin kyllä sivistykseen myös kyvyn ottaa vastaan iskuja. En tietenkään voi sanoa aiheesta mitään lopullista, mutta tällaisiin arvioihin kykenen tällä hetkellä.

    VastaaPoista