maanantai 25. maaliskuuta 2013

Sain valituksen tuntemattomalta naapurilta


Kommunikointia naapurille nykymalliin.

Nimimerkki Eräs naapuri jätti eilen postilaatikkooni viestin, jossa minua puhutellaan pillipiiparina. Innoitteena hänen viestiinsä on ollut viime päivinä harjoittamani klarinetinsoitto, sillä olen saanut merkittävät harrastajakiinnitykset sekä Helsinginkadun filharmonikoihin että Kamariklubille. Niitä varten olen harjoitellut muun muassa Mozartin klarinettikonserttoa ja Brahmsin sonaatteja. Soitan reilun tunnin päivässä, koska vähempi ei olisi hyödyllistä. Olen soittanut säädylliseen aikaan, noin klo 15-18 välillä.

Tilanne, johon olen nyt joutunut, on pulmallinen. Miten kommunikoin naapurin kanssa, joka ei kerro kuka hän on? Hän valittaa, että soitan kahtena perättäisenä vapaapäivänä. Juu, mutta minun täytyy soittaa joka päivä. Hän vetoaa vuorotyöläisten puolesta, mutta näyttää silti viettäneen vapaapäivänsä lauantaina ja sunnuntaina.

Onko arvon lukijoillani jotain vinkkiä, miten edetä asiassa? Onko samanlaisia kokemuksia?

Ennen kaikkea: Eikö säätyläiskodeissa saa enää iltojen iloksi musisoida?

Tässä vielä Erään naapurin kirje kokonaan:

12 kommenttia:

  1. Tilanne kuulostaa kieltämättä ongelmalliselta. Vaikka toisaalta lappunen tekisi mieli jättää kokonaan huomiotta sen epäkohteliaan sävyn ja nimettömyyden takia, kantaa herrasmies toki huolta naapureidensa hyvinvoinnista.

    Ehkä voisit jättää rapun oveen lappusen, jossa kutsut kitisijän kotiisi kahville selvittelemään tilannetta? Voit lapussa myös pyytää muitakin naapureita ilmaisemaan mielipiteensä soiton häiritsevyydestä.

    VastaaPoista
  2. Jos rapussa on imoitustaulu, kirjoita sinne kysymys: Häiritseekö klarinetinsoittoni naapureita, jos harjoittelen klo 15-18 välillä enintään tunnin tai puolitoista päivässä? Toivon asian häiriöksi kokevien ottavan yhteyttä minuun mitä pikimmin puh.xxx tai poikkeavan juttelemassa.

    VastaaPoista
  3. Täällä kohtalotoveri. Omat vastaavat kokemukseni tosin ovat jo kahdenkymmenen vuoden takaa, kun harjoittelin alakouluikäisenä pianonsoittoa. Sain tuntemattomaksi jääneeltä nimettömältä naapurilta useamman ei-niin-kohteliaan nimettömän kirjeen ja koska olin niin nuori, järkytyin niistä aika tavalla ja lopetinkin harjoittelun ja soittamisen ensin kotona ja sitten kokonaan.

    Näin aikuisena ajattelen että jos päättää muuttaa kerrostaloon, on otettava se riski että naapureista kuuluu ääniä. Soittoa on harjoiteltava, ja jos se tapahtuu talon järjestyssääntöjen puitteissa, sen pitäisi olla sallittua. Nimettömät kirjeet ovat muutenkin ikäviä, koska niihin ei voi vastata, eikä naapurilta esim tiedustella, mihin aikaan hän ei ole kotonaan, ja yrittää ajoittaa harjoittelua siihen aikaan. Toki eräs mahdollisuus olisi joko sinun tai tämän naapurisi rakentaa jonkinlaiset äänieristykset. Periaatteessa kuitenkin äänettömyyttä toivovan kannattaisi asua varmuuden vuoksi omakotitalossa

    VastaaPoista
  4. Minusta nimetön marisia on olematon vain omalla nimellä asiallinen yhteyden ottoon kuuluu tehdä huomiointi.

    VastaaPoista
  5. Kutsu kotiisi vaikkapa fagotisti antamaan vähän harmoniatukea!

    VastaaPoista
  6. Tuostahan on muistaakseni ihan oikeuden päätös ennakkotapauksena. Soittaminen on siinä ihan sallittua talon järjestyssääntöjen puitteissa eli päiväsaikaan. Tottakai on kohteliasta ottaa huomioon naapurit, mutta keneltäkään ei voi vaatia soittamisen lopettamista vain, kun naapurit valittaa. Kerrostalossa kuuluu aina asumisen äänet, myös soittaminen kuuluu niihin.

    VastaaPoista
  7. Janne hyvä!

    Minulla on lukuisia vastaavia kokemuksia.
    Kannatan viestiä talon ilmoitustaululle, älä kuitenkaan kysy mitään vaan kerro miksi soitat, mihin aikaan ja kuinka paljon, voit kertoa myös kappaleitten nimet.
    Mainitse myös se, että nimetön naapuri on sinua lähestynyt kirjeitse.
    Kerro, että et tahallasi aiheuta häiriötä naapureille ja olet siksi päätynyt juuri valitsemaasi harjoitusaikaan.
    Aloita jollain positiivisella asialla naapureistasi ja lopeta myös positiivisesti.

    VastaaPoista
  8. Hei! Ennakointi on nyt myöhäistä, mutta jos vaikka sattuisit muuttamaan, voit uudessa asunnossasi kokeilla keinoa, jolla minä olen saanut soittaa pianoa kerrostalossa rauhassa jo vuosia: Joka kerta kun kohtaan rapussa naapurin, jonka naama ei näytä tutulta, tervehdin ja esittäydyn. Sanon, että minulla on piano ja että soitan sitä välillä, toki mahdollisimman säädyllisiin kellonaikoihin eli iltapäivällä. Lisään etten missään tapauksessa halua häiritä naapureitani ja pyydän, että jos soitto joskus sattuu häiritsemään, naapuri tulisi soittamaan ovikelloa. Kertaakaan ei vielä ole ovikello tästä syystä soinut.

    VastaaPoista
  9. Hyvältä kuulostava neuvo tuossa yläpuolella. Kannattaa kokeilla. Itse olen seinän takaa kuuluvan ääntelyn "uhri". Joskus on harmittanut, kun bileet siellä kiihtyvät aamuyötä kohti ja pitävät unen taatusti poissa. Mutta kyllä sen kestää, kun vain voisi mennä juhlimaan sinne mukaan. Voisi ottaa pumpulit pois korvista ja yöpuvussa olisi valmiiksi juhla-asussa, silkkivyö vain koristeeksi. Vaan ei ole tullut kutsua.

    Sitä paitsi se auttaa, kun sieltä alkaa aamuyöstä kuulua itkua ja humalaista riidanpoikasta, jos panee yöradion päälle, ja kuuntelee musiikkia, siitä tulee heti parempi mieli. Ja tuntuu, että se rauhoitaa niitä seinän takana oleviakin.

    Voi, miten onnellinen olisin, jos sieltä seinän takaa kuuluisi musiikkia, voisi olla vaikka kokonainen orkesteri soittamassa. Että siitä nauttisi! Yöllä siihen nukahtaisi ja näkisi kauniita unia. Voisi nukkua musiikin tahdissa. Uida unissaan sen aalloilla. Mutta ikävä kyllä se taitaa jäädä toiveeksi. Kaikkea hyvää ei voi saada.

    VastaaPoista
  10. Minulla oli aikoinaan lauluharrastuksen vuoksi vastaava kokemus. Sain allekirjoituksella "me naapurit" varustetun kirjeen, jossa minua ystävällisesti kehoitettiin muuttamaan omakotitaloon meluamaan. Kun en ollut muuttoaikeissa, kiinnitin kirjeen porraskäytävän ilmoitustaululle. Kerroin, että nimettömiin kirjeisiin en reagoi, mutta asialliseen keskusteluun olen helposti tavoitettavissa. Kirje hävisi välittömästi. Ketään ei tullut keskustelemaan. Kävi ilmi, että kirjeen takana oli yksi ainoa naapuri. Häiritty vai häiriintynyt, se jäi arvoituksesksi.

    VastaaPoista
  11. Monet kiitokset hyvistä neuvoista! Oli myös kiinnostavaa lukea samanlaisia kokemuksia. Laadin tässä nyt kirjoitusta porraskäytävään kiinnitettäväksi ja bloggaan siitä ehkä vielä tänä iltana.
    YT. Janne

    VastaaPoista
  12. Minulla kiinnittyi huomio siihen, että aina tällaisissa lappusissa viitataan koko joukkoon naapureita, vaikka todennäköisesti häiriintyneitä (monimerkityksellinen ilmaus) on vain yksi kappale ja ehkä lisäksi hänen puolisonsa. Todennäköisesti puolisokin puuttuu, koska se vie huomiota naapureihin keskittymiseltä.

    Muutamia kokemuksia: Minulle on tultu vanhassa pienkerrostalossa Tampereella sanomaan jopa akustisen kiratan näppäilystä (ei todellakaan rämpytyksestä). Kello oli tosin jo 23. Hämmästyin aidosti, kun naapuri soitti reilusti ovikelloa ja kertoi asiansa jokseenkin äkäisenä. Pieni yösoitto jäi siihen myös tulevilta öiltä. Aikanaan opiskelijaboksissa ei naapurista tullut kommenttia vaikka soittelimme trumpetin vetopasuunan ja baritonitorven triolla monesti iltapäivisin ja pahalta kuulosti. Nyt ok-talossa voin soitella pianoa, kitaraa, huuliharppua mihin kellonaikaan haluaa.

    VastaaPoista