perjantai 22. maaliskuuta 2013

Kelloseppä Kari Voutilainen vierailee Helsingissä

Kari Voutilainen kädessään Vingt-8R.

Maailman arvostetuimpiin kelloseppiin lukeutuva Kari Voutilainen otti perjantai-iltana 22.3.2013 Helsingin pörssitalolla vastaan Suomen kelloseppäliiton kultaisen ansiomerkin. Seremonia oli osa Näytön paikka -tapahtumaa, jossa Voutilainen ja muutamat muut suomalaiset kellosepät perjantaina ja lauantaina esittäytyvät. Suomen kelloseppäliiton puheenjohtaja Seppo Tienhaara kiitti avajaispuheessaan mekaanisen rannekellon suosion kasvua, minkä johdosta tarvitaan yhä enemmän ”todella ammattinsa osaavia” kelloseppiä.

Kiitospuheessaan Kari Voutilainen pohdiskeli, miksi Suomesta tulee edelleen niin hyviä kelloseppiä. Suurin ansio kuuluu Espoossa toimivalle Kelloseppäkoululle, joka on maailman ainoita ammattikillan omistamia kouluja. Sen ohella Voutilainen piti tärkeänä opiskelijoiden tunnollisuutta sekä opettajien omistautumista työlleen.

Suomalaisista kellosepistä Rovaniemellä vuonna 1962 syntynyt Kari Voutilainen on kohonnut kansainväliseen tähtiluokkaan, jonka kelloista maksetaan pieniä omaisuuksia. Voutilaisen ateljee on toiminut Sveitsin Môtiersissa vuodesta 2002. Siellä työskentelee 13 työntekijää, ja kelloja valmistuu 40-50 vuodessa. Kellot valmistuvat hitaasti - juuri paraikaa tekeillä on kello, jota on valmistettu yli vuoden. Voutilainen itse käyttää kaksi kolmannesta työajastaan kellojen valmistamiseen. Muu aika menee esimerkiksi asiakkaiden tapaamiseen: muuta markkinointihenkilöstöä ei ole, eikä tarvitsekaan, sillä kelloasiakkaat arvostavat tekijöiden henkilökohtaista tapaamista.

Voutilaisella ei ole laajentumissuunnitelmia. Uusia tuotteita on tulossa, mutta niistä hän tyytyi sanomaan, että ”yksi asia kerrallaan”. Suomessa Voutilainen käy säännöllisen epäsäännöllisesti, joskus kuusi kertaa vuodessa, mutta joskus voi mennä vuosia ilman vierailua. Hän kuitenkin haluaa suomalaisen vaimonsa kanssa kasvattaa 13- ja 17-vuotiaita lapsiaan suomalaiseen kulttuuriin.

Ihmisten tungeksiessa Voutilaisen ympärillä hän tunnusti rakkautensa kellosepäntyötä kohtaan. ”Ei ole enää sellaista tunnetta, että tekisi töitä”, hän hymyili.

Harvinainen Könni-kello ensimmäistä kertaa esillä

Näytön paikka -tapahtumassa on esillä myös muutamia vanhoja kelloja, kuten erittäin mielenkiintoinen Könni-taskukello noin vuodelta 1810. Könniltä tunnetaan vain 6-7 taskukelloa, joista esillä oleva on numero kolme.

Könni-taskukello noin vuodelta 1810.

Hopeakuorissa on Vaasan leima. Koneistossa on Könnin nimen ruotsinkielinen versio Königsbäck, joka oli käytössä 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Sen jälkeen lukee Ilmola, joka puolestaan on ruotsinkielinen nimi Ilmajoelle. Kelloseppäliiton puheenjohtaja Seppo Tienhaara sai kellon näyttelyä varten lainaksi Könnin tyttären jälkeläiseltä Kauhajoelta. Kello ei ole ollut aiemmin julkisesti esillä.

Näytön paikka -tapahtuma on avoinna yleisölle lauantaina 23.3.2013 klo 10-15.



1 kommentti:

  1. Helsingissä oli ainakin jokin aika sitten vielä yksi Voutilaisen kello myynnissä hintaan 60.000 euroa! Huipputuote, joka voi ainoastaan kohota arvossa.

    VastaaPoista