tiistai 15. toukokuuta 2012

Miksi ballerinat ovat kauniita?

Kenneth Greven Joutsenlampi. Kuva: SKO/Sakari Viika.

Olen muutaman kerran saanut työasioissa olla tekemisissä Suomen Kansallisbaletin kanssa. Kulisseissa ja käytävillä huomio kiinnittyy kerran jos toisenkin uskomattoman kauniisiin ballerinoihin. Mieleen on hiipinyt, menestyvätkö kauniskasvoiset alalla paremmin. Rohkaisin mieleni ja kysyin asiaa Kansallisbaletin taiteelliselta johtajalta Kenneth Greveltä.

Kansallisbaletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve on myös pannut merkille kauniit ballerinat. Itse asiassa niinkin syvästi, että hän on naimisissa sellaisen kanssa. Hän lisää, että myös miespuoliset balettitanssijat ovat hyvännäköisiä. Mutta miksi?

”Jos opiskelee liikkeen kauneutta, niin silloin luultavasti itsekin pyrkii olemaan viehättävämpi. Siitä tulee osa luonnetta, sillä tanssijat ovat muutenkin hyvässä fyysisessä kunnossa ja pitävät huolta fysiikastaan. Luulen että siitä syntyy eräänlainen aura, jopa luonnonkauneus.”

Etenevätkö kauniskasvoiset tanssijat helpommin urallaan?

”Emme palkkaa ihmisiä heidän kauneutensa takia. Tottakai etsimme tietynlaisia fyysisiä ominaisuuksia, kuten hyviä jalkoja ja taipuisia nilkkoja, mutta sanoisin että kasvot eivät ole suorassa yhteydessä siihen miten tanssii. Kauneus tulee työn kylkiäisenä.”

Missä ballerinoja voi tavata?

”Tulemalla katsomaan balettiesitystä. He ovat silloin tietysti kiireisiä, mutta kannattaa myös mennä itse balettitunnille. Kuka tahansa voi tanssia balettia. Se kehittää omaa koordinaatiota ja tietoisuutta omasta ruumiista. Kun menet balettitunnille, tapaat varmasti paljon ballerinoja.”

Leimahtaako lempi usein baletin kulisseissa?

”Rakastumisia on varmaan kaikkialla missä ihmiset tapaavat toisiaan. Balettitanssijan työ on hyvin fyysistä ja tanssijat viettävät tuntikausia toistensa kanssa kosketuksissa. Yhteys työtoveriin on toisenlainen kuin muualla. Romanttisia tapauksia on, ja moni on naimisissa keskenään. Kun olin nuori, ystäväni pyysivät minua usein mukaansa diskoteekkiin, sillä he sanoivat että osaan jutella ja olla tyttöjen kanssa. Se oli tavallista minulle, sillä minulla oli toimiva kontakti naisten kanssa enkä ollut koskaan pelokas heidän seurassaan.”

Mistä on syntynyt käsitys siitä, että miespuoliset balettitanssijat ovat homoseksuaaleja?

”Tottakai heitäkin on, niin kuin on muillakin aloilla. Baletissa on helpompi olla homoseksuaali, sillä se on lajina pehmeä ja sensuaalinen. Sitä ei koeta niin vaarallisena kuin esimerkiksi armeijassa tai jääkiekkojoukkueessa. Mutta kuten olen usein sanonut, en tunne ketään joka olisi muuttunut homoseksuaaliksi tanssittuaan balettia.”

Mitä sanoisit homofobiasta kärsiville miehille, jotka arastelevat laittaa poikansa balettitunnille?

”Baletin tanssiminen ja homoseksuaalisuus ovat kaksi eri asiaa. Balettitunneilla ei opiskella homoutta. Seksuaalisuus syntyy muista asioista. Oma poikani tanssii balettia ja pitää siitä paljon. Oma kimmokkeeni tanssin aloittamiselle oli, kun näin erään vahvan ja kauniin miehen kahdenkymmenenviiden kauniin naisen keskellä. Sanoin isälleni, että tuon täytyy olla unelmatyö. Halusin olla tuo mies noiden kauniiden naisten keskellä. En koskaan ymmärtänyt sitä homoseksuaalisena maailmana, tai että se olisi millään tavalla uhannut maskuliinisuuttani.”

Suomen Kansallisbaletti suuntaa kesäkuussa kiertueelle ja vierailee seitsemässä suomalaiskaupungissa. Lähtösysäyksen kiertueelle antaa Kansallisbaletin vierailu Helsingin Senaatintorilla perjantaina 25. toukokuuta.

Esiintymispaikkakunnat:
Helsinki, Senaatintori (Hallituskatu 7) pe 25.5. klo 19
Tampere, Keskustori (Hämeenkatu 14) su 3.6. klo 13
Turku, Varvintori (Läntinen Rantakatu 63) ti 5.6. klo 19
Vaasa, Kauppatori (Hovioikeudenpuistikko 12) ke 6.6. klo 18
Lahti, Sibeliustalo (Ankkurikatu 7) ma 11.6. klo 18
Oulu, Rotuaarin lava (Kirkkokatu 8) ti 12.6. klo 18
Jyväskylä, Lounaispuisto (Seminaarinkatu 34) ke 13.6. klo 18
Kuopio, matkustajasataman lava (Kauppakatu 2) to 14.6. klo 11

Kenneth Greve. Kuva: SKO / Heikki Tuuli.

Kansallisbaletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve YLE Radio 1:n Hienostelua-ohjelmassa keskiviikkona 16.5.2012 klo 11.00.

Kuuntele ohjelma tästä.



Musiikit:
Anonyymi ja Heinrich Isaac: La Spagna. Accademia del piacere.
Fauré: Kehrääjätär sarjasta Pelleas ja Melisande. Bostonin sinfoniaorkesteri, joht. Seiji Ozawa.
Tshaikovski: Espanjalainen tanssi baletista Joutsenlampi. Saint Louisin sinfoniaorkesteri, joht. Leonard Slatkin.
Beethoven: Allegro vivace e con brio pianotriosta nro 5 D-duuri op 70 nro 1 “Geister”. Andreas Staier, fortepiano, Daniel Sepec, viulu, ja Jean-Guihen Queyras, sello.
Gilberto-Donato: Minha saudade. Bola Sete.
Tshaikovski: Loppukohtaus baletista Joutsenlampi. Saint Louisin sinfoniaorkesteri, joht. Leonard Slatkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti