tiistai 8. toukokuuta 2012

Miten hankin juhlakukat?

Jouni Seppäsen sitoma morsiuskimppu on
heliconioiden ja muiden trooppisten kasvien liitto.
Kuva: Jouni Seppänen.

Kun kevään ja kesän juhlat lähestyvät, moni herrasmies kaipaa apua sopivien kukkalahjojen tilaamiseen. Kävin tapaamassa Suomen tunnetuinta kukkien sitojaa, floristihortonomi Jouni Seppästä, joka hälytetään paikalle aina kun halutaan jotain todella kaunista. Seppänen on ollut toteuttamassa muun muassa Urho Kekkosen hautajaiset ja Presidentin linnan itsenäisyyspäiväjuhlat. Nykyään hän pitää kursseja kaikkialla maailmassa, eikä paljasta kuuluisten asiakkaidensa nimiä. Kerrotaan, että hän on myös kuninkaallisten palveluksessa ja kukittanut kerran kokonaisen lentokoneen.

Floristihortonomi Jouni Seppänen on kuusinkertainen kukkiensidonnan Suomenmestari. Tuomarointi ja opetustyöt vievät häntä jatkuvasti eri puolille maailmaa, ja hänen työnsä ovat päässeet kansainvälisen Floral Art -vuosikirjan jokaiseen numeroon.

Kirkkonummella sijaitsevassa omakotitalossa tapaan hersyvästi nauravan miehen. Pihalla haukkuu lauma Tiibetinspanieleita, joita Seppänen myös kasvattaa. Nyt eletään kukkakauppiaiden kiireisintä aikaa. ”Toukokuu juhannukselle saakka on joulun jälkeen meidän suurin sesonki”, Seppänen kertoo.


Jouni Seppänen. Kuva: Nina Kellokoski.

Seppäsen mukaan asiakkaat ovat tänä päivänä valveutuneita ja erottavat kukkakauppojen tyylit toisistaan. "Minun kauppani on sellainen, johon asiakas tulee vähän kuin taikurille. Sanotaan hintahaarukka ja annetaan vapaat kädet. Ehkä mainitaan joku väri tai lempikukka. Luovan työn osuus jää floristille.”

Äitienpäiväkukkia tilattaessa Seppänen neuvoo miettimään, minkälaisia kukkia äiti arvostaa. ”Persoona ja arvomaailma ovat hyvin tärkeitä. Arvostaako ruukkukukkia vai haluaako leikkokukkia.”

Pyydän Seppästä ehdottamaan jotain punaisten ruusujen seuraksi. Hän suosittelee luonteeltaan heikompia kasveja.

”Ruusu on vähän sellainen hieno ja jalo. Ehkä jotain pienikokoisempia kukkia, jotka ovat hyvä kontrasti ja jotka tuovat ruusua paremmin esille siinä yhdistelmässä. Sellaisia ovat tuoksuherne, harsokukat, lemmikit, kielot, orvokit tai päivänkakkarat.”


"Symmetrian ja epäsymmetrian liitto".
Morsiuskimpussa on käytetty helmihyasintteja,
flamingonkukkia, orkideoita, kannukasveja ja heliconioita.
Kuva: Jouni Seppänen

Valmistujaiskukkaa hankkiessa kannattaa turvautua perinteisiin. ”Olen sen verran vanhanaikainen, että minusta on hienoa nimenomaan valmistujaisiin viedä ruusuja. Se on yksi niitä harvoja tilanteita, jossa kehottaisin pitäytymään vanhassa ja hienossa traditiossa.”


Hyasintin kukkien ja helmien liitto.
Kuva: Jouni Seppänen.

Tapa juontaa Seppäsen mukaan juurensa 1800-luvun lopusta, kun leikkokukkia ruvettiin käyttämään Suomessa. ”Ruusu on ollut jonkinlainen kauneuden kiteytymä. Aikoinaan ruusua viljeltiin paljonkin Suomessa. Ennen EU:ta, jolloin tuonti vapautui, olimme kotimaisten puutarhureiden tuotannon varassa. Ruusu oli sellainen, jota kasvatettiin ympäri Suomen.” Ruusuja on valtavasti erilaisia. Minkälainen sopii valmistujaisiin? ”Tummanpunainen suurikukkainen sopii sekä pojalle että tytölle. Vaaleanpunaista voidaan myös ajatella - valkoistakin tytöille, ja miksei pojille myös.”



Morsiuskimpuista Seppänen on julkaissut kirjan Innovations vuonna 2001. Hänen morsiuskimpuissaan saattaa olla vaikka verenpisaraa, orkideojen juuria, helmiä, lihansyöjäkasveja tai ruusun terälehtiä.




”Morsiuskimppu on yksi hääjuhlan tärkeimmistä, ellei tärkein, kukkalaite. Morsiusneidoilla voi olla käsissä kori, jossa on kukkia, tai kimput. Morsiuspojalla voi olla morsiuspojan sauva, joita ennen vanhaan tehtiin enemmän. Se on pieni koukkupäinen sametilla päällystetty kävelykeppi, joka koristeltiin kukilla. Toinen asia ovat hääpaikan ja kirkon koristelut. Pidän tärkeänä sitä, että kukkakoristeet nousevat riitävän korkealle. Hyvin usein ne ovat pöytien pinnoilla. Minun mielestäni ne pitäisi nostaa aina päiden yläpuolelle, jotta ne näkyvät. Ne voidaan ripustaa roikkumaan tai pöydille voi asettaa metallijalkoja, joiden avulla nostetaan maljakoita tai rakennelmia ylemmäs.”

Morsiuskimppu on sidottu rentukoista (Caltha palustris),
valkovuokoista (Anemone nemorosa),
peltokortteesta (Equisetum arvense),
erilaisista orkideoista ja orkideoiden juurista.
Kuva: Jouni Seppänen.


Lopuksi kysyn neuvoa lemmenkipeyteen: mitä jos ihastuu ja haluaa hurmata kohteen kukilla?

”Lähes kolmenkymmenen viiden vuoden kokemuksella neuvoisin niin, että lähettää kukat. Voi marssia ammattikukkakauppaan missä tahansa Suomessa ja kertoma että on rakastunut. Varmasti saa heti apua ja oikealla tavalla.” Mutta minkälainen kimppu? ”Vanha kunnon ruusu”, Seppänen hymyilee.



Hiusten koristelu barokin henkeen. 
Materiaaleina valkolilja, ananaskasvit ja orkideat.
 Jouni Seppänen, kukat, Pirjo Honkanen, hiukset,
 Raili Hulkkonen, naamiointi, ja Jouni Salo, kaulakoru.
Kuva: Pauli Rouvinen.

Floristihortonomi Jouni Seppänen Hienostelua-ohjelmassa YLE Radio 1:ssä keskiviikkona 9.5.2012 klo 11.00.

Kuuntele ohjelma tästä.


Ohjelman musiikit:
Kapsberger: Villa di Spagna. Los Otros.
Grieg: Kevät. Orpheus-kamariorkesteri.
Trad: The Reel of Tullochgorum. Andrew Lawrence-King, psalttari.
Mozart: Rondo (Allegretto) triosta Es-duuri “Kegelstatt”. Elmar Schmid, klarinetti, Erich Höbarth, alttoviulu, ja András Schiff, fortepiano.
Tulpaner från Amsterdam. Alice Babs ja Bengt Hallberg orkestereineen.
Mendelssohn: Finaali sinfoniasta nro 3 a-molli ”Skottilainen”. San Franciscon sinfoniaorkesteri, joht. Herbert Blomstedt.



Morsiuskimppu erilaisista orkideoista, lihansyöjäkasveista
(Nepenthes Miranda, Nepenthes 'Rebecca' Soper)
sekä Etelä-Argentiinasta kotoisin olevasta verenpisaralajista
(Fuchsia magellanica). Kuva: Jouni Seppänen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti