maanantai 19. maaliskuuta 2012

Berndt Arellin kanssa prinssi Eugenin Waldemarsuddessa

Waldemarsudden kukkahuone. Kuva: Åke E:son Lindman.


Yksi maailman kauneimmista asumuksista lienee Ruotsin prinssi Eugenin kotilinna Tukholman Waldemarsuddessa. Se kuuluu nykyisin Ruotsin Kansallismuseon alaisuuteen. Museon johdossa aloitti alkuvuodesta suomalainen Berndt Arell, jolle paikka on läheinen. Arell kertoo, että uusi työ on ”maistunut makealta”.


Ruotsin kansallismuseon uusi ylijohtaja Berndt Arell on jo tehnyt tuttavuutta kuningasperheen kanssa muun muassa illastamalla kuningatar Silvian pöytäseurueessa. Lähiaikoina hän esittelee kuningattarelle taidemaalareita, joiden joukosta kuningatar valitsee mieluisimman tekemään itsestään uuden muotokuvan. ”Kuningatarta pitää puhutella joka lauseessa ’Ers Majestät’. Hän puolestaan sinuttelee kaikkia”, Arell kertoo.

Prinssi Eugenin Waldemarsudde on Arellille rakas paikka. Hän johdattaa vieraan valoisan salongin ja ruokasalin kautta mielipaikkaansa, kukkahuoneeseen. Jugend-tyylisten merelle avautuvien ikkunoiden läpi tulvii kevätvalo. Puutarhuri on tällä kertaa valinnut huoneen täyteen valkoisia kukkia.

Ruokasali. Kuva: Åke E:son Lindman.

”Silloin kun olen käynyt Tukholmassa ja minulla on ollut aikaa joku ylimääräinen tunti, olen aina käynyt täällä”, Arell kertoo. ”Olen halunnut olla hetken tässä upeassa ympäristössä. Jos tällaista tunnelmaa hakee, niin Thielska galleriet ja Millesgården ovat myös tämän henkisiä”, Arell kertoo.


Salonki. Kuva: Lars Engelhardt.


Vaikka Arell puhuu sujuvasti ruotsia, Ruotsissa taidealan johtajilta ei välttämättä edellytetä kielitaitoa. Esimerkiksi Moderna Museetin johtajana toimi aikanaan britti David Elliott ja Kansallismuseon uusi pääkonservaattori on virolainen.

Arell haluaa pitää yllä kosketuksen taiteeseen, vaikka johtajatehtävissä talousasiat saattavat viedä kaiken työajan. ”Olen urani aikana ollut hyvin tarkka siitä, että olen joka vuosi tehnyt ainakin yhden näyttelyn niissä museoissa, joissa olen ollut. Muutenhan voisin olla juristi tai ekonomi.”

Miltä uusi työ ylijohtajana on maistunut?

”Aika makealta. Minulla on ensimmäisenä ulkomaalaisena tällainen pääjohtajan virka Ruotsin valtionhallinnossa. Rohkea veto ruotsalaisilta.”

Waldemarsudde sijaitsee kauniilla  paikalla
 Tukholman Djurgårdenissa. Kuva: Per-Magnus Persson.

Kansallismuseo sulkeutuu ensi vuoden alusta peruskorjauksen ja laajennuksen ajaksi avautuakseen uudelleen vuonna 2016. Kaupungilla tulee olemaan väliaikaiset näyttelytilat kuvataiteelle ja muotoilulle. Kahden kuukauden työn jälkeen Arell ei osaa sanoa, mitä haluaa museon linjassa muuttaa. ”Liian aikaista sanoa. Varmasti asiat tulevat muuttumaan.”

Kuuluisa kukkaruukku eli
"Waldemarsuddekrukan". Kuva: Lars Engelhardt.

Prinssi Eugenin Waldemarsudde on paitsi kotimuseo ja vaihtuva näyttelytila, niin myös suosittujen kukkaruukkujen myyntipaikka. Prinssi päätti, ettei niitä saa myydä missään muualla. Mikä mahtaa olla prinssin vuonna 1915 suunnittelemien ruukkujen salaisuus?

”Aika vaikea sinänsä ymmärtää. Ne ovat aika tyylipuhtaita valkoisia Jugend-ruukkuja, ja ne tehdään edelleen Gustavsbergin porsliinitehtaassa. Ne tuottavat useita miljoonia vuodessa, ja tuotto käytetään museon hyväksi. Se on aikamoinen menestys. Ne ovat haluttuja ja niihin liittyy jotain eksklusiivisuutta. Brändi on voittamaton.”

Kukkaruukkuja uhkaa tulevaisuudessa kopiointi, sillä niiden tekijänoikeus raukeaa vuonna 2018. Museo aikoo luottaa aitousleiman voimaan.

Berndt Arell. Kuva: Janne Koskinen.

Berndt Arell YLE Radio 1:n Hienostelua-ohjelmassa keskiviikkona 21.3.2012 klo 11.00.

Musiikit:
Roman: Allegro con spirito sarjasta Drottningholmsmusiken. Drottningholmin barokkiyhtye.
Nils-Eric Fougstedt: Romanssi elokuvasta Katariina ja Munkkiniemen kreivi. Leif Wager ja Nils-Eric Fougstedt.
Händel: Hornipipe Vesimusiikkia-sarjasta nro 1 F-duuri. Philharmonia Baroque Orchestra, joht. Nicholas McGegan.
Debussy: Merellä aamunkoitosta keskipäivään. Soulin filharmoninen orkesteri, joht. Myung-Whun Chung.
Povel Ramel: Koirafoksi ”Gullet”. Povel Ramel och hans Koppel.
Tšaikovski: Jeletskin aaria ”Ja vas ljublju” oopperasta Patarouva. Dmitri Hvorostovski ja Venäjän filharmoninen orkesteri, joht. Constantine Orbelian.

2 kommenttia:

  1. Voi minun ruukkuni joita olen 20 vuotta sitten ostanut , rakastan niitä.

    VastaaPoista
  2. Ehdottomasti suosikkiruukkujani :)

    VastaaPoista